tiistai 29. huhtikuuta 2014

Luonto-Liitto ja täydennysrakentaminen

Kaikki haluavat suojella luontoa. Mutta mitä luontoa?

Luonto-Liitto myönsi vuosittaisen Siilin piikki palkinnon Helsingin kaupunkinsuunnitelijoille. Perusteluissa on se että kaupunkisuunnittelu suunnitelee sitä kaupunkiaan luontoalueille. Jatkokysymykseen minne sitten rakennetaan Luonto-liitto vastaa, mikä on ilahduttava poikkeus genressä.
Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto.
Tolkussa ollaan tietenkin sinänsä samaa mieltä, että nimenomaan rakennuttujen alueiden tiivistäminen on tärkeää. Olennaisinta määrällisesti, eli olennaisinta, olisi saada moottoritienvarret rakennettua kadunvarsiksi. Tämä tapahtuu siirtämällä ensimmäisten liikennevalojen paikkaa jokusen kilometrin ulommaksi.

Kuitenkin, moottoritien varsillakin on kasvillisuutta ja pelkästään ne eivät yksinään riitä. Myös jo rakennettuja asuinalueita tulisi tiivistää jaa tiivistämisrakentamista vastustetaan muun muaassa täysin samoin argumentein. Alla muutamia satunnaisia poimintoja Kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutusraporteista (kursivoinnit Tolkun):

Paloheinässä pari kerrostaloa:
Mielipiteissä mm. vastustettiin voimakkaasti kerrostalorakentamista alueen mittakaavaan sopimattomana ja päivittäistavarakauppaa, koska alueella on riittävästi palveluja. Alueen kohentamista enintään kaksikerroksisella pientalorakentamisella pidettiin mahdollisena ja suunniteltua kiertoliittymää hyvänä. Liikenteen ja pysäköintitarpeen lisääntyminen koettiin ongelmana. Myös luonnontilaisen alueen säilyttämistä toivottiin.
Lisäksi mielipidekirjoittaja oli sitä mieltä että kaupunkilaisia ei ole aidosti kuultu, mikä tarkoittanee että tehdään niin kuin suunsa avanneet sanovat, ja että kerrostalot tuhoavat kylähengen.

Herttoniemenrannassa yksi kerrostalo
Mielipiteissä Mi3, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7 kaavamuutoksen kohteena olevan tontin rakentamiseen ylipäätänsä suhtaudutaan joko vastustaen tai erittäin kriittisesti. Mielipiteissä esitetään vaihtoehtoisia toiveita tai vaatimuksia tontin käytöstä ja rakentamisesta: Tontin rakentamista puistoksi tai vastaavaksi virkistysalueeksi (Mi3, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7), asuinrakentamista enintään 3-kerroksisilla erillistaloilla tai rivitaloilla (Mi3, Mi4, Mi8) ja, jos kerrostaloihin on pakko päätyä, tulee niiden olla pääsääntöisesti 2-3 kerroksisia ja osin enintään 4 kerroksisia (Mi3) tai enintään naapuritalojen korkuisia (Mi6). Esiin nostetaan myös ajatus rakentaa tontille asuntojen sijasta kylpylä, monitoimitila, kahvila, taidetalo tai konserttitila tai vastaava ihmisiä palveleva maamerkkirakennus, koska tonttia pidetään liian arvokkaana asuntorakentamiselle (Mi5).
Kyseessä on kaksi viimeisintä lautakunnan käsittelyssä ollutta täydennysrakentamiskohdetta. Niitä edellinen oli Kaartin poliisitalo, jonka korvaamista asuinrakennukselle ei poikkeuksellisesti vastustanut kukaan luontoperustein.

Lähes joka ikistä täydennysrakentamiskohdetta vastustetaan sillä(kin) perusteella että juuri se talo tuhoaa asukkaiden ulkoilumahdollisuudet ja korvaamatonta kaupunkiluontoa. Millä perusteella erotetaan arvokas luonto ja rakennuskelpoinen maa?