tiistai 23. maaliskuuta 2010

Suhteellisuudentaju

Via JLF.

Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho kertoo Länsiväylässä että rahaa on rajallisesti:
Käynnistyneet tai suunnittelupöydillä olevat raideinvestoinnit kuten kehärata, metroverkon laajentaminen, Jokeri-pikaraitiotie, Espoon kaupunkirata, Pisara-rata, Espoo–Salo rata ja Lentorata nielisivät toteutuessaan vuoteen 2050 mennessä vähintään kuusi miljardia euroa.

–Eli lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa, Tieaho laskee.

Summa on suunnilleen sama, mitä pääkaupunkiseudun rata- ja tiehankkeisiin on viime aikoina yhteensä käytetty vuodessa valtion ja kuntien rahaa.

Olen tästä täysin samaa mieltä, ja kriittisyyteni oransseja kartalla risteileviä viivoja kohtaan kumpuaa nimenomaan siitä että minusta ei ole hyvä idea polttaa tuota 200 miljoonaa vuodessa seuraavan 30 vuoden ajan yhteen metrolinjaan.

Mutta Tieahon vaihoehtobudjetointi on vähintään outoa:
Tieaho jatkaisi Kehä I:n ja parannustöitä sekä Espoossa Tapiolan alueella että Helsingissä Itäkeskuksessa. Ne, ja muut ykköskehän vaatimat parannustyöt nielisivät noin 500 miljoonaa euroa. Kehä III:n ruuhkia helpottavat parannustyöt vaativat 200 miljoonaa.

Eli koska meillä on vähän rahaa, niin tottahan toki sitä kannattaa polttaa 700 miljoonaa siihen että saadaan pari kaistaa ja muutama eritasoliittymä. Jonka jälkeen kehätiet on ehkä jopa useamman vuoden hieman vähemmän ruuhkaisia.

Kehä II:n jatkaminen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle maksaisi monien tunnelointien takia jopa 600 miljoonaa euroa. Tieaho pelkääkin, että rakentaminen siirtyykin pitkälle tulevaisuuteen.

Olisihan se hirvittävä asia jos kolmen vuoden liikennerakentamisrahoja ei laitteisi yhteen kahdeksan kilometrin pituiseen pätkään motaria. Ja ottaen huomioon että tähänastisest tunnelimotarit ovat maksaneet noin 150 miljoonaa kilometri pidän arviota optimistisena.

Vertailun vuoksi, Raide-Jokerin rakentamiskustannus on ihan uskottavasti laskettuna noin 210 miljoonaa euroa. Kumpikohan on kustannustehokkaampaa liikenteen sujuvuuden kannalta, rakentaa lisää kaistoja vai nostaa joukkoliikenteen osuutta poikittaisliikenteessö vaikka parilla prosentilla surkuhupaisasta n. 15% osuudesta? Keskustaan suuntautuvasta liikenteestä osuus on vertailun vuoksi n. 70%.

Ei kommentteja: